1. Hallinto

1.1 Lippukunnan perustaminen

Lippukunnan perustaminen lähtee liikkeelle joko paikallisesta tarpeesta tai muutaman innokkaan ajatuksesta. Lippukunnassa on aina toimintayksiköitä ja niitä johtamassa tehtävään valittu partiojohtaja. Tämän vuoksi lippukunnan täytyy olla järjestäytynyt ja toiminnan on oltava organisoitua.

Järjestäytymisen edellytyksenä ovat lippukunnalle laadittavat säännöt, joissa määritellään mm. lippukunnan toimintaidea, toimialue, toimielimet, jäsenistö, jne. Säännöissä pitää olla myös menettelyohjeet sääntöjen muuttamista sekä toiminnan päättymistä varten. Tätä varten yleensä pieni ydinryhmä pitää valmistelevan kokouksen, jossa valmistellaan asiat perustamiskokousta varten.

Perustamiskokous on lippukunnan ensimmäinen vuosikokous, ja sen järjestäytyminen ja eteneminen tapahtuu lippukunnan sääntöjen mukaisesti. Sääntöjä laadittaessa on huomioitava partion erityispiirteet vapaaehtoistoimintaan perustuvana nuorisojärjestönä, jolloin yleisimpien yhdistysten mallisääntöjä on muokattava partiotoiminnan filosofian mukaisesti. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää toimihenkilöiden ja hallituksen toimivaltaa määritteleviin sääntöjen ja yhdistyslain kohtiin. Apuna tässä voi käyttää SP:n julkaisua “Partiopykälät”. Mallisäännöt löytyvät kohdasta 3.8 Asiakirjamallit

1.2 Lippukunnan rekisteröiminen

Rekisteröidyllä yhdistyksellä on lain nojalla kaksi etua rekisteröimättömään yhdistykseen verrattuna.

Rekisteröity yhdistys voi itsenäisenä oikeussubjektina saavuttaa nimiinsä oikeuksia ja tehdä sitoumuksia sekä kantaa ja vastata, eli omistaa, lainata, liittyä täysivaltaiseksi jäseneksi toiseen yhdistykseen (esim. partiopiiri). Rekisteröimättömältä yhdistykseltä tämä nk. oikeustoimikelpoisuus puuttuu, ja se voi käytännössä johtaa ongelmiin esim. haettaessa erilaisia lupia, vastaanotettaessa lahjoituksia tai haettaessa joitakin erityisavustuksia. Tällöin voi rekisteröimätön lippukunta joutua tukeutumaan mahdollisesti rekisteröityyn taustayhteisöönsä tai asettamaan lippukunnan johdon henkilökohtaisesti oikeustoimen suorittajaksi.

Rekisteröidyn lippukunnan jäsenet eivät henkilökohtaisesti vastaa lippukunnan sitoumuksista, toisin kuin rekisteröimättömässä, jossa vastuu lankeaa henkilökohtaisesti niille, jotka ovat sitoumuksen tehneet. Tällöin saattavat tulla mahdollisiksi erilaiset taloudelliset korvaukset, jotka lankeavat niille henkilökohtaisesti, jotka ovat sitoumukset nimillään vahvistaneet. Korvausvelvollisuus vastaa nk. omavelkaista takausta, jolloin korvausta voidaan periä keneltä hyvänsä allekirjoittaneelta yksin. Muut yhdistyksen jäsenet eivät oikeudellisesti ole korvausvelvollisia.

On kuitenkin muistettava, ettei rekisteröidynkään yhdistyksen nimenkirjoittajat tai hallitus voi tehdä minkälaisia sitoumuksia hyvänsä, vaan heitä sitoo yhdistyslain yleinen huolellisuusvelvoite ja sen laiminlyönnistä mahdollinen vahingonkorvausvastuu.

Rekisteröitymisilmoitus tehdään perustamiskokouksen jälkeen yhdistysrekisteritoimistoon määrämuotoisella lomakkeella liitteineen, joista ilmenevät perustetun lippukunnan virallinen nimi, säännöt, nimenkirjoittajat. Liitteeksi on toimitettava myös perustamiskirja. Jatkossa tehdään yhdistysrekisteriin muutosilmoitukset nimenkirjoittajien vaihduttua. Mikäli lippukunnan sääntöjä muutetaan, on myös siitä tehtävä ilmoitus yhdistysrekisteriin.On huomattava, että ennen kuin rekisteröityminen on suoritettu, vastaavat perustamiskokouksessa valittu hallitus ja lippukunnanjohtaja henkilökohtaisesti perustetun lippukunnan asioista.

1.3 Järjestäytyminen, päätöksenteko ja toimeenpano

Yhdistyslaki edellyttää ainoastaan kolmen toimielimen muodostamista:

1.3.1 Yhdistyksen kokous

Lähtökohtaisesti lippukunnan päätösvalta kuuluu jäsenistölle. Kanava tämän vallan käyttämiseen on yhdistyksen kokous, jota lippukunnissa kutsutaan lippukunnan kokoukseksi.

Lippukunnan kokouksen koollekutsuminen

Lippukunnan kokouksen koollekutsujana on hallitus, jonka eräänä tehtävänä on huolehtia vuosikokouksien pitämisestä. Lippukunnan säännöissä pitää olla selkeät ohjeet lippukunnan kokouksen koollekutsumisesta.

• Minkä lippukunnan kokous on kyseessä
• Mikä kokous on kyseessä (sääntömääräinen/syyskokous/kevätkokous/ylimääräinen kokous)
• Milloin ja missä pidetään
• Mitä asioita kokouksessa käsitellään
• Milloin kutsu on annettu
• Kuka on koollekutsuja

Kokousaika ja -paikka on kutsussa määriteltävä siten, ettei jäsenistölle voi sen suhteen tulla väärinkäsityksiä.

Lippukunnan kokous voidaan kutsua koolle muulloinkin kuin säännöt edellyttävät. Näin menetellään, jos hallitus katsoo siihen olevan tarvetta (esim. jokin sitoumus johon hallituksen toimivalta ei riitä) tai jos 1/10 jäsenistöstä sitä vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Tällöin kokousta kutsutaan ylimääräiseksi lippukunnan kokoukseksi.

Yksi vuosikokous

Useimmiten lippukunnalla on vain yksi lippukunnan kokous toimikautta kohden, jolloin sitä kutsutaan vuosikokoukseksi tai nimellä, jonka lippukunta on sille säännöissään määritellyt. Kun kyseessä on vuosikokous, kutsutaan sitä sääntömääräiseksi vuosikokoukseksi, jolle yhdistyslaki ja lippukunnan säännöt ovat määritelleet tehtävät.

Lippukunnan sääntömääräisen vuosikokouksen tehtävänä on:

• Valita kokoukselle puheenjohtaja
• Valita muut kokouksen tarvitsemat toimihenkilöt
• Todeta kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
• Vahvistaa lippukunnan toiminta kertomus edelliseltä toimikaudelta
• Päättää tilintarkastajan lausuman kuultuaan edellisen tilikauden tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
• Valita lippukunnanjohtaja sääntöjen määräämäksi toimikaudeksi
• Valita lippukunnalle hallitus alkaneeksi toimikaudeksi
• Valita tilintarkastaja sekä varatilintarkastaja
• Vahvistaa alkaneen toimikauden toimintasuunnitelma sekä talousarvio
• Määrätä lippukunnan jäsenmaksu
• Valita kokousedustajat piirin kokouksiin
• Käsitellä muut kokoukselle tuodutasiat

Kaksi vuosikokousta

Mikäli lippukunnalla on käytössä kahden vuosikokouksen järjestelmä, jakautuvat ne syys- ja kevätkokoukseen. Tällöin syyskokouksen tehtävänä on:

• Valita kokoukselle puheenjohtaja
• Valita muut kokouksen tarvitsemat toimihenkilöt
• Todeta kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
• Valita lippukunnanjohtaja sääntöjen määräämäksi toimikaudeksi
• Valita lippukunnalle hallitus sääntöjen määräämäksi toimikaudeksi
• Valita tilintarkastaja sekä varatilintarkastaja
• Vahvistaa seuraavan toimikauden toimintasuunnitelma ja talousarvio
• Määrätä lippukunnan jäsenmaksu
• Valita kokousedustajat piirin kokouksiin
• Käsitellä muut kokoukselle tuodut asiat sekä kevätkokouksen tehtävänä on:
• Valita kokoukselle puheenjohtaja
• Valita muut kokouksen tarvitsemat toimihenkilöt
• Todeta kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
• Vahvistaa lippukunnan toimintakertomus edelliseltä toimikaudelta
• Päättää tilintarkastajan lausuman kuultuaan edellisen tilikauden tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille
• Käsitellä muut kokoukselle tuodut asiat

1.3.2 Hallitus

Lippukunnan kokousten päätösten toimeenpano kuuluu valittavalle hallitukselle. Lippukunnan säännöissä voidaan määritellä hallitukselle jokin muukin nimitys, joka paremmin sopii lippukuntatoimintaan.

Lippukunnan kokouksen päätösten toimeenpanon lisäksi hallituksen tehtäviin kuuluvat mm:

• Edustaa lippukuntaa
• Tehdä mahdolliset sitoumukset
• Suunnitella, kehittää, johtaa ja valvoa lippukunnan toimintaa lippukunnan kokouksen, sääntöjen ja lain antamien ohjeiden ja säädösten mukaisesti
• Vastata lippukunnan taloudesta ja omaisuuden hoidosta
• Pitää jäsenluetteloa
• Valmistella lippukunnan kokoukselle esiteltävät asiat
• Kutsua koolle lippukunnan kokoukset
• Ohjata ja opastaa lippukunnan johtajistoa ja toimihenkilöitä toimissaan

Hallituksen jäseneksi voidaan valita kuka hyvänsä lippukunnan 15 vuotta täyttänyt jäsen, jollei lippukunnan säännöissä toisin määrätä. Yhdistyslaki määrittelee hallituksen minimivahvuudeksi kolme. Tästä määrästä voidaan poiketa lippukunnan sääntöjen määrittelyllä ainoastaan ylöspäin. Määrätyissä rajoissa voidaan hallituksen jäsenten lukumäärä jättää lippukunnan kokouksen päätettäväksi kulloisenkin tilanteen mukaan.

Toimistaan hallitus vastaa lippukunnan kokoukselle. Hallituksen puheenjohtajana toimii lippukunnanjohtaja, joka samalla toimii lippukunnan nimenkirjoittajana. Lippukunnan säännöissä voidaan nimenkirjoitusoikeutta rajoittaa mm. siten, ettei kukaan voi kirjoittaa lippukunnan nimeä yksin.

Yhdistyslaki edellyttää hallituksen puheenjohtajalta täysivaltaisuutta, täysiikäisyyttä eli 18 vuoden ikää, ei-holhouksen alaisuutta sekä kotipaikkaa Suomessa. Myös lippukunnanjohtaja vastaa toimistaan lippukunnan kokoukselle.

Yhdistyslaki asettaa rajoituksia hallituksen toimivallalle. Lippukunnan säännöissä voidaan myös rajata hallituksen toimivaltaa (esim. rajoittaa lippukunnan omaisuuden myyntiä, asettaa sitoumuksille yläraja) yhtä hyvin kuin antaa sille erityistehtäviä.

Esimerkkihallitus, jossa lippukunnan toimintasektorit on huomioitu:

• Lippukunnanjohtaja

  hallituksen puheenjohtaja, nimenkirjoittaja, edustaa lippukuntaa.

• Lippukunnan apulaisjohtaja

  lpkj:n varamies, joka voisi vastata lippukunnan suurista projekteista, jakaa tehtävät lippukunnanjohtajan kanssa.

• Sihteeri

  hoitaa hallituksen kokouksien pöytäkirjat, arkiston, jäsenrekisterin sekä lpkj:n kanssa lippukunnan kirjeenvaihdon.

• Taloudenhoitaja

  vastaa lippukunnan talouden suunnittelun yksityiskohdista, hoitaa lippukunnan maksuliikenteen, kirjanpidon, omaisuutta, avustusten hakemisen yhdessä lpkj:n kanssa.

• Sudenpentuvastaava

  vastaa lippukunnan sudenpentutoiminnasta, vetää laumanjohtajaneuvostoa.

• Vartiovastaava

  vastaa lippukunnan vartioikäisten toiminnasta, vetää vartiojohtajaneuvostoa.

• Vaeltajavastaava

  vastaa lippukunnan vaeltajatoiminnasta, on mahdollisesti vaeltajaryhmän vetäjä.

• Varastonhoitaja

  vastaa lippukunnan kalustosta, pitää kalustoluetteloa.

• Työjäsen I, II, III

  Hallitukseen voi olla tarkoituksenmukaista valita työjäseniä, mikäli lippukunnalla on meneillään suuria projekteja.

Kukin hallituksen jäsen on sekä taloudellisesti että toiminnallisesti vastuussa erityisesti omasta toimialastaan sen lisäksi, että on hallitusvastuussa koko lippukunnan toiminnasta. Esitys on esimerkki ja lippukuntakohtaisesti tarpeet ja tarkoituksenmukaisuus saattavat muovata hyvinkin toisenlaisen mallin.

1.3.3 Tilintarkastus

Tilintarkastuslaki määrittelee tilintarkastuksen, jonka lisäksi yhdistys- ja kirjanpitolaissa on tilintarkastusta koskevia säädöksiä, joissa suositaan linjaa, missä pääpaino asetetaan asioiden oikeellisuuden ja lainmukaisuuden tarkastamiselle. Lait ja asetukset eivät kuitenkaan sulje pois tilintarkastuksen neuvovaa ja opastavaa tehtävää.

Varsinaisesti tilintarkastustapahtuma on kerran vuodessa tilikauden päätyttyä suoritettava kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon oikeellisuuden ja laillisuuden tarkastaminen. Vaikka tilintarkastus voidaankin suorittaa yhtenä tapahtumana tilikauden päätyttyä, on nk. jatkuvan tilintarkastuksen menettely suotavaa. Tällöin tilikauden kuluessa suoritetut tarkastustapahtumat ovat osa tilikauden päätyttyä tapahtuvaa tarkastusta. Lippukunnan hallituksen edustajan sekä taloudenhoitajan kokoontuminen tilintarkastustapahtumaan yhdessä tilintarkastajan kanssa on hyödyllistä, jolloin tilintarkastajalle suodaan mahdollisuus kysymysten esittämiseen ja opastavaan keskusteluun.

On muistettava, että tilintarkastajalle on annettava riittävästi aikaa ennen vuosikokousta pöytäkirjoihin, tositteisiin sekä tilikirjaan tutustumiseen ja tarkastamiseen.

Tilintarkastuksen painopistealueita Painopistealueina voidaan katsoa olevan lippukunnan varojen käyttö lippukunnan toimintaa parhaiten palvelevalla tavalla sekä lippukunnan omaisuuden hoidon tilan tarkastelu. Hallinnon osalta tulee tarkastella tehtyjen päätösten toimeenpanoa ja noudattamista. Tilintarkastajien erityistehtävänä on perehtyä mahdolliseen vahingonkorvausvelvollisuuteen, mikäli jokin hallituksen tai toimihenkilön menettely antaa siihen aihetta.

Tilintarkastajien lukumäärä ja toimikausi

Lukumääräisesti lippukunnalle vaaditaan vain yksi tilintarkastaja ja tälle varamies. Lippukunnan säännöissä voidaan tästä poiketa vain ylöspäin. Lippukunnan säännöissä pitää olla maininta tilintarkastajien toimikauden pituudesta. Suotavaa olisi tilintarkastajien valinta useaksi tilikaudeksi peräkkäin, jolloin seuranta pitkällä aikavälillä tulisi mielekkääksi, ja se myös mahdollistaa paremmin ohjauksen ja opastuksen.

Tilintarkastajan, kelpoisuus ja jääviys

Pääsääntöisesti tilintarkastajaksi kelpaa täysivaltainen, täysi-ikäinen, ei holhouksen alainen, rehellinen henkilö, näin ollen siis myös lippukunnan rivijäsen. Tilintarkastajaa valittaessa tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota ko. henkilön kirjanpidon, taloudenhoidon sekä yhdistystoiminnan tuntemukseen.

Tilintarkastajaksi ei kuitenkaan voida valita henkilöä, joka:

1.4 Äänioikeus ja esteellisyys lippukunnan päätöksenteossa

Yhdistyslain mukaan jokaisella 15 vuotta täyttäneellä on lippukunnan kaikissa kokouksissa puhe- ja äänioikeus ellei lippukunnan säännöissä tässä kohdassa toisin määritellä. Tosin ikärajaa ei voida alentaa eikä ole mahdollista rajoittaa äänioikeutta siten, että vain pienellä joukolla jäseniä olisi mahdollisuus päättää lippukunnan yhteisistä asioista. On huomattavaa, että kaikilla lippukunnan jäsenillä on rajoittamaton läsnäolo-oikeus lippukunnan kokouksissa, jopa niin, ettei yksittäinen jäsen ole esteellinen lippukunnan kokouksessa äänestämään omasta erottamisestaan lippukunnasta.

Sen sijaan hallituksen jäsenet tai jäsen, jolle on uskottu hallinnollisia tehtäviä, on esteellinen lippukunnan kokouksessa äänestämään päätettäessä tilintarkastajien valinnasta tai erottamisesta, tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä, mikäli päätökset koskevat aikaa, josta on itse vastuussa. Lippukunnan jäsen ei voi myöskään ottaa osaa päätöksentekoon, jossa on kyse hänen ja lippukunnan välisestä sopimuksesta tai muusta asiasta, jossa lippukunnan ja hänen etunsa ovat ristiriidassa.

Mikäli lippukunnan kokouksessa, jossa valitaan tilintarkastaja, päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä, on paikalla vain edellä mainittuja esteellisiä henkilöitä, ei esteellisyyssäädöksiä noudateta, vaan lippukunnan kokoukselle kuuluvat päätökset tulee voida tehdä laillisesti koollekutsutussa kokouksessa.

Lippukunnan säännöissä voidaan mainita asiamiehen käytöstä lippukunnan kokouksissa, joka valtuutetaan edustamaan päämiestään ko. kokouksessa. Tällöin myös kaikki esteellisyyssäännökset koskevat myös asiamiestä tai edustajaa, jos jäsen, jota hän edustaa, on esteellinen, tai hän itse on esteellinen. Mikäli säännöissä ei erikseen anneta mahdollisuutta asiamiehen käyttöön, ei asiamiestä voida käyttää edustamaan yksittäistä jäsentä.

1.5 Viranomaisluvat

Lippukunnan toiminnassa on usein tilanteita, jotka edellyttävät jonkinasteista lupamenettelyä. Yhteistä kaikille viranomaisluville on niiden hakeminen määrämuotoisina, määräaikainen voimassaolo sekä lupien maksullisuus. Lupien hinnat vaihtelevat suuresti riippuen lupaan liittyvistä viranomaistoimenpiteistä.

Rakennuslupa

Mikäli lippukunta aikoo rakentaa, on kiinteistön sijaintikunnan rakennusvalvontaviranomaisilta haettava sitä varten rakennuslupa.

Rakennuslupaan tarvittavien asiakirjojen, todistusten ja muiden paperien luettelon saa rakennusvalvontavirastosta, samasta paikasta saa myös tarvittaessa apua rakennusluvan hakemiseen. Rakennuslupa sisältää lukuisia viranomaisten suorittamia toimenpiteitä, jonka vuoksi se on yleensä kallis.

Keräyslupa

Keräyslupa on lippukunnalle melko harvinainen, ja tulee kyseeseen vain lippukunnan itsensä järjestäessä rahankeräystä taikka tarrojen tai jonkin muun artikkelin myyntiä varainhankinnan merkityksessä. Kuntakohtainen keräyslupa haetaan omasta nimismiespiiristä, läänikohtainen oman läänin lääninhallitukselta ja koko maata koskevat Uudenmaan lääninhallitukselta.

Arpajaiset

Arpajaisten avainsana on pika-arpajaiset, jolloin arvat myydään ja arvotaan samassa tilaisuudessa eikä arpajaisten yhteenlaskettu myyntitulo saa ylittää 5.000 markkaa. Tämä on pääsääntö, ja silloin arpajaisten järjestämiseksi ei tarvita erillistä lupaa.

Mikäli myyntitulo kasvaa, arpoja halutaan myydä ennakkoon tai halutaan myydä lista-arpaa, jonka palkinnot arvotaan myöhemmin, on lupa arpajaisten järjestämiseksi haettava. Arpajaislupaa haetaan nimismieheltä.

Huvilupa

Huvilupa on lippukuntien useimmin hakema viranomaislupa. Huviluvan kohdalla ovat kuitenkin kuntakohtaiset erot erittäin suuria riippuen kunnan järjestyssäännöistä sekä perinteistä. Pääsääntönä voidaan pitää, että jos tilaisuus on avoin, myydään pääsylippuja, on alkoholitarjoilua, tanssia, toiminta edellyttää järjestysmiehiä, käytetään voimakkaita äänentoistolaitteita taikka avotulta, niin huvilupa tarvitaan aina. Myös tilaisuuden pitopaikka saattaa edellyttää luvan hakua, varsinkin mikäli tilaa ei ole suunniteltu suuriin yleisötilaisuuksiin. Useimmat lippukuntien tilaisuudet eivät täytä mitään edellä mainituista ehdoista, joten pelkkä ilmoitus kunnan poliisiviranomaiselle riittää.

Koska kuntakohtaiset erot ovat suuret, on luvan tarve syytä AINA tarkistaa paikalliselta poliisiviranomaiselta. Huvilupa edellyttää lisäksi maanomistajan luvan tilaisuudelle.

Elintarvikkeiden myynti

Pääsääntönä on, että kaikki elintarvikkeiden myynti on luvanvaraista ja laissa erikseen säädettyä. Poikkeuksena ovat lyhytkestoisten tilaisuuksien puhvetit ja kanttiinit, joille lupaa ei yleensä ole tarvinnut hakea. Elintarvikkeiden myyntiin liittyvät lupa-asiat ja valvonta kuuluvat kunnan terveys- ja ympäristöviranomaisille ja siellä erityisesti terveystarkastajalle. Myös elintarvikkeiden myyntiin tarvitaan maanomistajan lupa.

1.6 Ilmoitukset yhdistysrekisteriin

Kaikista rekisteröidyistä yhdistyksistä pidetään rekisteriä, johon on tallennettu tärkeimmät yhdistystä koskevat asiat, rekisteriä pitää patentti- ja rekisterihallitus. Rekisteröimisen yhteydessä yhdistys ilmoittaa yhdistysrekisteriin nimenkirjoittajat syntymäaikoineen ja osoitteineen, yhdistyksen säännöt sekä kotipaikan sekä toimittaa liitteeksi perustamiskirjan.

Yhdistysrekisteriin on jätettävä muutosilmoitus aina, kun jokin näistä tiedoista tai niiden osasta muuttuu.

Sekä ilmoitukset rekisterinpitäjälle että rekisteriotteet ovat maksullisia. Yhdistysrekisteriote, joka on julkinen, on virallinen ja voimassaoleva, vaikka sen tietoja ei olisi päivitetty vuosikymmeniin. Otteesta ilmenevät yhdistyksen kotipaikka, nimenkirjoittajat sekä rekisterissä ovat yhdistyksen säännöt.

Mikäli ilmoitus laiminlyödään, rekisteriin merkitty nimenkirjoittaja, joka usein on lippukunnanjohtaja, saattaa olla jo muilla mailla. Hän on silti vastuussa lippukunnan toimista, vastaavasti vuosikokouksen valitseman lippukunnanjohtajan tekemät sopimukset saattavat näin osoittautua pätemättömiksi. Tilanteen ja nimenkirjoittajan osoittaminen lippukunnan päätöksien mukaiseksi, toiseksi kuin rekisteriin merkitty, edellyttää pöytäkirjanotteiden esittämisen katkeamattomana ketjuna viimeisestä rekisteripäivityksestä.

Yhdistysrekisteritoimisto on poistanut vuonna 1990 rekisteristä kaikki ne yhdistykset, joilta ei ole tullut minkäänlaista ilmoitusta, nimenkirjoittajista tai sääntöjen muutoksesta, rekisterinpitäjälle 30 vuoteen. Yhdistystä ei poisteta rekisteristä, mikäli rekisterinpitäjälle ei tehdä yhdistyksen purkamisilmoitusta – tuskin ainakaan 25 - 30 vuoteen.

1.7 Lippukunnan toimintaympäristö

Miksi ja mihin lippukunnan pitäisi vaikuttaa?

Oleellisin vaikuttamisen kohde on oma piiri, jossa voi olla mukana päättämässä piirin tulevasta toiminnasta, toiminnan kehittämisestä, johtajakoulutuksesta, johtohenkilöistä sekä taloudesta. Tämä on tärkeätä siksi, että piirin tarjoamat palvelut ovat usein lippukunnille elintärkeitä, ja piiri muovaa alueellisen kuvan partiosta paikalliselle yleisölle ja vaikuttaa täten suoraan toimintaedellytyksiin ja -ympäristöön.

Vaikuttaminen piirissä on helppo aloittaa olemalla mukana piirin kokouksissa, jotka ovat lippukunnan kokousta vastaavia jäsenkokouksia, joissa käytetään varsinaista päätäntävaltaa. Usein piirien kokouksissa on paikalla pieni aktiivinen vähemmistö, joka voi omalla aktiivisuudellaan lähes hallita piiriään. Lippukunnan omien toimien vaikutus jäsenistöön ja toimintaympäristön kehittymiseen suotuisaan suuntaan on kiinni ainoastaan lippukunnan omista toimista. Oma piirikään ei voi olla aktiivinen, jos siellä ei ole aktiivisia toimijoita piirin omista lippukunnista.

Aktiivisuus näkyy lippukunnan toiminnan julkituonnissa, oman alueen muiden järjestöjen informoinnissa sekä tiedottamisessa julkisyhteisöille (kunta, koulut, seurakunta), osallistumisessa kylätoimikuntien tai paikallisyhdistysten tapahtumiin jne. Tällä aktiivisuudella on mahdollisuus laajentaa jäsenistöä, vaikuttaa oman alueen ympäristökysymyksiin, oman lippukunnan varainhankintaan... eli käytännöllisesti katsoen miltei mihin vain.