4 Vastuut

4.1. Toiminnallinen vastuu

Lippukunnan toiminnan tarkoitus, vaikkakaan se tuskin on kenellekään epäselvä, on mainittava lippukunnan säännöissä. Hallituksen on talouden ja omaisuudenhoidon lisäksi huolehdittava, että lippukunta toiminnassaan täyttää myös toiminnan tarkoituksen.

Hallituksen yhtenä tehtävänä on laatia toimintakalenteri kullekin toimintakaudelle. Siihen sisältyy myös koulutussuunnitelman laatiminen nuorten johtajien osaamisen varmistamiseksi. Sisällöllistä suunnittelua on myös toimintakausien teemoittaminen, useinhan piireillä ja SP:llä on meneillään suuren leirin valmistelu tai jokin muu iso projekti, jonka tiimoilta löytyy aiheita toimintateemoiksi. Hallituksen on myös varmistuttava lippukunnan kaikkien toimintaryhmien huomioimisesta toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa.

Pitkän aikavälin toimintasuunnitelmat ovat lippukuntatasolla harvinaisempia, mutta niitä tarvitaan nimen omaan koulutusta suunniteltaessa sekä valmistauduttaessa suureen leiriin tai lippukunnan jonkin suuren hankkeen, veneen tai majan, toteuttamisen valmistelussa. Hallituksen rooli toiminnassa on ohjaus, opastus, kehittäminen, tuki sekä valvonta, joilla varmistetaan toiminnan sisältö ja jatkuvuus.

4.2. Lippukunnan hallituksen ja toimihenkilöiden vastuu ja oikeudet

Yhdistyslaissa säädetään yhdistyksen hallituksesta sekä sen tehtävistä. Tärkeimpänä näistä on lippukunnan asioiden ja omaisuuden hoito lippukunnan sääntöjen, voimassa olevien lakien ja asetusten mukaisesti. Tässä tehtävässä hallituksen on noudatettava riittävää huolellisuutta ja harkintaa. Yhdistyslaissa säädetään yhdistyksen nimenkirjoituksesta, jonka mukaan lippukunnanjohtajalla, hallituksen puheenjohtajan ominaisuudessa on aina nimenkirjoitusoikeus. Lippukunnan säännöissä voidaan nimenkirjoitusoikeutta rajoittaa tai laajentaa.

Näillä edellytyksillä on hallituksella ja sen valitsemilla toimihenkilöillä mahdollisuus hoitaa lippukunnan asioita sekä oikeus tehdä lippukunnan nimissä sitoumuksia. On kuitenkin muistettava, että valitessaan toimihenkilön vastaamaan jostakin osiosta hallituksen tehtävistä, on hallituksen ohjattava ja valvottava tehtävän hoitoa, koska hallitus vastaa valitsemansa toimihenkilön toimista kuten omistaan.

Joissakin tapauksissa, kuten uuden tilin avaaminen pankkiin, suurehkon kaupan allekirjoitus, on oikeus sitoumuksen tekoon pystyttävä osoittamaan. Nimenkirjoitusoikeuden osoittaminen hoituu yhdistysrekisteriotteella. Joissakin tapauksissa myöhemmin tapahtuva esim. tilinkäyttö- 53 Talous ja hallinto oikeuden muuttuminen voidaan hoitaa pöytäkirjanotteella, josta muuttunut tilanne selviää.

Mikäli jotakin tehtävää hoitamaan on valittu henkilö, jolla ei ole jatkuvaa valtuutusta tehtävän hoitoon, on hänet siihen erikseen valtuutettava ja valtakirja sen osoitukseksi annettava. Valtuutus voi olla hallituksen tai lippukunnankokouksen tekemä ja sen mukaisesti laaditaan valtakirja tai tehdään pöytäkirjanote kokouksesta, jossa ko. asia päätettiin.

Valtakirjasta pitää selvitä, kuka valtuuttaa kenet ja mitä tehtävää tai tointa suorittamaan, koska ja missä valtakirja on laadittu. Pöytäkirjanotteesta pitää selvitä, mikä kokous, missä ja koska, kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä ao. kohta ja kokouksen päättyminen. Molemmat asiakirjat on todistettava oikeiksi ja päivättävä.

Mikäli lippukunnan asioiden hoidossa menee jotakin pieleen, säädetään yhdistyslaissa vahingonkorvausvelvollisuudesta, myös yleisen vahingonkorvauslain erityissäädökset ovat voimassa. Vahingonkorvausvelvoite tarkoittaa tahallisuudesta, tuottamuksellisuudesta tai huolimattomuudesta aiheutunutta vahinkoa lippukunnalle tai jollekin kolmannelle osapuolelle. Kolmannen osapuolen vahinko tulee kyseeseen, mikäli esim. jonkin tilaisuuden järjestämisen yhteydessä rikotaan turvamääräyksiä, jolloin joku mahdollisesti loukkaantuu tai kärsii omaisuusvahingon. Talousarvioonmerkittyjen käyttövarojen ylittäminen voi myös aiheuttaa hallitukselle korvausvelvollisuuden, ellei voida osoittaa varainkäytön olleen yhdistykselle tarpeellinen.

Velvoite koskee hallituksen jäseniä, lippukunnan toimihenkilöitä sekä tilintarkastajia. Tilintarkastajien osalta velvoite koskee ainoastaan lippukunnalle aiheutetun vahingon osalta. Toimihenkilöllä tarkoitetaan henkilöitä, joille sääntömääräisesti tai muulla valtuutuksella on annettu tehtäviä hoidettavaksi (esim. sihteeri, rahastonhoitaja, kun nämä eivät ole hallituksen jäseniä).

Rekisteröimättömässä yhdistyksessä vahingonkorvausvelvollisuus on yhteisvastuullista sitoumuksen tehneillä tai sen tekemisestä päättäneillä. Tämä tarkoittaa, että vahingonkorvausta voidaan periä täysimääräisesti keneltä hyvänsä osalliselta ilman erittelyä tai pääluvun mukaista ositusta. Mikäli henkilö on joutunut suorittamaan suuremman osuuden kuin pääluku edellyttää, voi myöhemmin esittää nk. regressivaatimuksen muille osallisille.

Kaikki vahingonkorvausvaatimukset ja niihin liittyvät epäselvyydet käsitellään lippukunnan kotipaikan alioikeudessa, mikäli niistä ei muuten päästä yksimielisyyteen.

4.3 Riskit ja vakuuttaminen

Vaikka lippukuntatoiminnassa ei vuositasolla liikutellakaan suuria summia, kertyy vuosien saatossa lippukunnalle irtaintaja mahdollisesti myös kiinteää omaisuutta. Takaiskun tai vahingon sattuessa on usein koko lippukunnan toiminta vaarassa loppua, koska tällöin kerralla lankeava taloudellinen menetys on usein erittäin suuri verrattuna lippukunnan vuotuiseen liikevaihtoon. Ikävimmässä mahdollisessa tapauksessa saattaa korvausvelvollisuus langeta yksittäiselle partiolaiselle tai partiojohtajalle.

Vaikka tilintarkastuksen yhteydessä tilintarkastajien eräänä velvollisuutena onkin tarkastella lippukunnan omaisuuden hoidon tilaa, on vastuu omaisuuden hoidosta ja suojauksesta ensisijassa lippukunnan toimivalla hallituksella.

Omaisuuden turvaaminen vakuuttamalla on vaivatonta ja usein myös suhteellisen edullista, kunhan vakuutusmuodot valitaan huolella. Onko sitten kaikki lippukunnan irtainkin omaisuus vakuutettava, on kunkin lippukunnan omassa harkinnassa sekä riippuvaista omaisuuden arvosta ja laadusta. Vakuuttamisessa on hyödyllistä turvautua vakuutusyhtiöiden vakuutustarkastajiin sekä vakuutusneuvontaan, jotta oikea vakuutusmuoto sekä oikeat vakuutusarvot löytyvät. On yhtä turhaa ylivakuuttaa omaisuus kuin jättää se alivakuutetuksi.

Varsinaisessa toiminnassa ovat kunkin partiolaisen tapaturma-, matka-, omaisuus- sekä vastuuvakuutukset erittäin tärkeitä. SP:n jäsenmaksun yhteydessä on jokaiselle jäsenmaksunsa maksaneelle partiolaiselle taattu minimi vakuutusturva. Partiojohtajan vastuuvakuutus edellyttää lisäksi joidenkin ehtojen täyttymistä, kuten erilaisten ohjeistojen tuntemista, kuten SP:n retki- ja leiritoiminnan turvallisuusohjeet sekä joihinkin tilaisuuksiin kirjallista tutkintoa, kuten veneen ohjaajan tutkintoa.

Mikäli lippukunta harrastaa purjehtimista, kalliokiipeilyä tai jotakin muuta riskialtista toimintaa, on vakuutusten kattavuus ja laajuus näiden harrastusmuotojen osalta syytä tarkistaa, jotta ikäviltä korvauskuvioilta vältyttäisiin.